Leuan alue, pallean toiminta ja lantionpohja ovat sidoksissa toisiinsa faskia-rakenteiden ja hengityksen kautta eli toimintahäiriö yhdellä alueella voi aiheuttaa toimintahäiriöitä myös muilla alueilla. Purentaelimistön toimintahäiriö voi siis olla seurausta kehossa muualla esiintyvästä toimintahäiriöstä.   

Jos siis esimerkiksi lantionpohjan alueella on kireyttä, on syytä kartoittaa myös purentalihasten tilanne ja toisinpäin. Myös hengityksen vaikutus purentaelimistöön on merkittävä. Purentalihas käsittelyssä kiinnitetäänkin aina huomiota yksilön hengitykseen ja ohjataan tarvittaessa hengitysharjoituksia, jotka ovat erittäin tärkeä osa purentaelimistön toimintahäiriöitä hoidettaessa.    

Ennen hoidon aloittamista arvioidaan potilaan ongelma ja sille altistavat tekijät, sekä ongelman vakavuus ja siitä aiheutuva haitta. Yhdistelmähoito tehoaa usein parhaiten. Purentaelimistön toimintahäiriöiden hoitaminen sisältää tarpeen mukaan esim. leuan rentoutusohjeita, hengitysharjoitteita ja ohjeita  hermoston rauhoittamiseen, leukaan kohdistuvan rasituksen vähentämistä mm. välttämällä leukaan nojailua ja liiallista purkan syömistä.